Tässä artikkelissa tutkimme Pikku-Köhkörö:n vaikutusta eri yhteyksissä ja tilanteissa. Pikku-Köhkörö on osoittautunut suuren kiinnostuksen ja keskustelun aiheeksi sen vaikutuksesta yhteiskuntaan ja sen merkitykseen ammattialalla. Näillä sivuilla analysoimme sen alkuperää, kehitystä ja mahdollisia tulevia vaikutuksia tavoitteenaan tarjota täydellinen ja päivitetty näkemys Pikku-Köhkörö:stä. Keräämällä tietoja, kokemuksia ja asiantuntijoiden mielipiteitä toivomme valottavamme tätä aihetta ja tarjoavamme lukijoillemme rikastuttavan näkökulman.
Pikku-Köhkörö | |
---|---|
Maanosa | Eurooppa |
Valtiot | Suomi |
Maakunnat | Pirkanmaa |
Kunnat | Sastamala |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
Valuma-alue | Saikkalanjoen valuma-alue (35.16) |
Laskuoja | oja Iso-Köhköröön [1] |
Järvinumero | 35.162.1.004 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 100,5 m [1] |
Rantaviiva | 0,5 km [2] |
Pinta-ala | 0,01628 km² [2] |
|
Pikku-Köhkörö on Pirkanmaalla Sastamalassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistön Kokemäenjoen alueen Saikkalanjoen valuma-alueeseen. Valuma-alueen laskujoki Saikkalanjoki laskee Kuloveteen Salmissa.[1][2]
Ovaalin muotoisen järven pinta-ala on 1,6 hehtaaria ja sen halkaisija on 180 metriä. Järveen laskee yksi metsäoja ja sen luusua sijaitsee järven länsirannalla, josta saa alkunsa 200 metriä pitkä laskuoja Iso-Köhköröön.[1][2]
Järven rantaviiva on 0,5 kilometriä pitkä ja ranta on pääosin moreeni- ja kalliopohjaista metsämaastoa. Rannalle on rakennettu kolme loma-asuntoa.[1][2]