Tässä artikkelissa tutkimme Pikku-Lattio:n aihetta perusteellisesti ja analysoimme sen vaikutusta jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Sen alkuperästä ja evoluutiosta sen merkityksellisyyteen nykypäivänä sen vaikutusten kautta yhteiskuntaan, talouteen ja kulttuuriin. Kattavan ja yksityiskohtaisen näkemyksen saamiseksi käsittelemme heidän eri näkökulmiaan ja näkökulmiaan sekä asiantuntijoiden mielipiteitä ja asiaan liittyviä tutkimuksia. Tämän kattavan analyysin avulla pyrimme antamaan täydellisen käsityksen Pikku-Lattio:stä ja sen vaikutuksesta nykymaailmaamme.
Pikku-Lattio Vähä-Lattio |
|
---|---|
Valtiot | Suomi |
Maakunnat | Pirkanmaa |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
Valuma-alue | Vaunujoen valuma−alue (35.133) |
Laskuoja | oja Himmaan [1] |
Järvinumero | 35.133.1.001 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 90,7 m [1] |
Pituus | 250 m [1] |
Leveys | 100 m [1] |
Rantaviiva | 0,59 km [2] |
Pinta-ala | 1,84 ha [2] |
Saaria | ei saaria |
|
Pikku-Lattio, joka voidaan kirjoittaa myös Vähä-Lattio, on Pirkanmaalla Sastamalassa Vammalan pohjoispuolella Lakkiniemellä sijaitseva järvi.[1][2]
Järven pinta-ala on 1,8 hehtaaria, sen pituus on 250 metriä ja leveys 100 metriä. Järven rantaviiva on 590 metriä pitkä ja ranta on pääosin moreeni- ja kalliopohjaista metsämaastoa, jonka ranta on soistunutta. Rannan läheisyydessä on yksi loma-asunto, jonne johtaa tie Vammalasta.[1][2]
Järvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Kokemäenjoen alueen (35.1) Kuloveden alueella (35.13), jonka Vaunujoen valuma-alueeseen (35.133) se kuuluu. Sen kolme tulo-ojaa laskevat läheisiltä soilta. Järven luusua sijaitsee järven lounaisrannalla. Se virtaa ensin 800 metriä Himmaaseen ja jatkaa seuraavaksi Lattio-ojana ja yhtyy sitten lopulta Vaunujokeen. Järven vedenpinnan korkeus on 90,7 metriä ja Vaunujoella noin 60 metriä mpy., joten pudotusta kertyy laskuojalle yli 30 metriä.[2][1][3]
Vuoden 1855−56 Kalmbergin kartastossa järven nimi kirjoitettiin "Wähä Laitiojärvi".[4]