Tämä artikkeli käsittelee aihetta Launiasjärvi, joka on ollut kiinnostava ja tutkittu vuosien ajan. Launiasjärvi on käsite, joka on vaikuttanut jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin politiikasta teknologiaan, kulttuuriin ja yhteiskuntaan yleensä. Kautta historian Launiasjärvi on ollut ratkaisevassa roolissa käsityksemme ja päätöksenteossamme. Yksityiskohtaisen analyysin avulla tämän artikkelin tarkoituksena on tutkia Launiasjärvi:n eri puolia ja sen vaikutusta nykymaailmassa, mikä tarjoaa laajemman ja täydellisemmän näkemyksen tästä erittäin tärkeästä aiheesta.
Launiasjärvi | |
---|---|
Valtiot | Suomi |
Maakunnat | Pirkanmaa |
Kunnat | Nokia |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
Valuma-alue | Kuloveden lähialue (35.135) |
Laskuoja | oja Piikkilänjärveen [1] |
Järvinumero | 35.132.1.006 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 90,7 m [1] |
Pituus | 390 m [1] |
Leveys | 200 m [1] |
Rantaviiva | 0,949 km [2] |
Pinta-ala | 5,25 ha [2] |
Saaria | ei saaria |
|
Launiasjärvi on Pirkanmaalla Nokialla Suumaalla sijaitseva järvi.[1]
Launiasjärven pinta-ala on 5,3 hehtaaria, ja sen pituus on 390 metriä ja leveys 200 metriä. Se on muodostunut Peltokankaanvuoren kaakkoisrinteeseen savimaiden reunaan. Järven rantaviiva on 0,95 kilometriä pitkä ja sen ranta on puoliksi moreeni- ja kalliopohjaista metsämaastoa ja puoliksi metsäistä suota. Suovyöhykkeen reunasta alkavat Suumaan kylän peltomaat, jotka sijaitsevat pääosin rinteen alapuolella. Sen rantaan on rakennettu kolme vapaa-ajan asuntoa, joista vain kahdelle tulee kartassa kärrypolut.[1][2]
Launiasjärvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Kokemäenjoen alueen (35.1) Kuloveden alueella (35.13), jonka Kuloveden lähialueeseen (35.132) se kuuluu. Järveen laskee kolme ojaa ja sen luusua sijaitsee järven etelärannalla, josta saa alkunsa 3,5 kilometriä pitkä laskuoja Piikkilänjärveen. Laskuojassa on sen alajuoksulla pato ja patolammikko. Piikkilänjärvi on Kuloveden järvenosa. Järven vedenpinnan korkeus on 90,7 metriä ja Piikkilänjärvellä 57,5 metriä mpy., joten laskuojalle kertyy pudotusta 33,2 metriä.[2][1][3]
Vuosina 1855–1856 valmistuneessa Kalmbergin kartastossa on järven nimi sama kuin nykyään. Suumaata kutsuttiin kartassa Kauniais byksi. Kylän peltomaat sijaitsevat kartassa Salmen ja Siuron välisen tien eteläpuolella tai heti Launaisjärven alapuolella. Pohjoispuolelta on raivattu niittymaita, joiden välissä on torppia.[4] Vuoden 1930 Tyrvään seudun taloudellisessa kartassa edellä mainitut niittymaat on raivattu peltomaiksi, joita on lähinnä järven eteläpuolella. Pohjoispuoliset niityt ovat metsämaata. Järven nimi on tähän karttaan kirjoitettu muodossa ”Launiaisjärvi”.[5] Vuonna 1961 julkaistussa peruskartassa on järven nimi taas muodossa ”Launiasjärvi”.[6].