Siilijärvi
Nykymaailmassa Siilijärvi on olennainen ongelma, joka vaikuttaa moniin ihmisiin heidän elämänsä eri puolilla. Olipa kyseessä yksilöllinen, yhteiskunnallinen tai globaali, Siilijärvi:n merkitys on kasvanut merkittävästi ja se on synnyttänyt monenlaisia mielipiteitä ja keskusteluja. Tässä artikkelissa perehdymme Siilijärvi:n maailmaan analysoidaksemme sen alkuperää, kehitystä ja seurauksia. Selvitämme, kuinka Siilijärvi on merkinnyt ennen ja jälkeen tämän päivän yhteiskunnassa, ja tutkimme mahdollisia ratkaisuja ja vaihtoehtoja tämän ongelman ratkaisemiseksi tehokkaasti. Liity tälle matkalle ymmärtääksesi paremmin Siilijärvi:n tärkeyttä nykymaailmassamme.
| Siilijärvi | |
|---|---|
| Maanosa | Eurooppa |
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Pirkanmaa |
| Kunnat | Sastamala |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Saikkalanjoen valuma-alue (35.16) |
| Laskupuro | puro Mätikköön [1] |
| Järvinumero | 35.162.1.002 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 100,1 m [1] |
| Rantaviiva | 1,721 km [2] |
| Pinta-ala | 0,14622 km² [2] |
 Siilijärvi |
|
|
|
|
Siilijärvi on Pirkanmaalla Sastamalassa Uotsolassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistön Kokemäenjoen alueen Saikkalanjoen valuma-alueeseen. Valuma-alueen laskujoki Saikkalanjoki laskee Kuloveteen Salmissa.[1][2]
Maantiede
Järven pinta-ala on 14,6 hehtaaria ja sen pituus on 600 metriä ja leveys 450 metriä. Järveen laskee yksi oja, joka on Iso-Köhkörön laskuoja. Siilijärven luusua sijaitsee järven etelärannalla, josta saa alkunsa kilometrin pituinen laskuoja Mätikköön.[1][2]
Järven rantaviiva on 1,7 kilometriä pitkä ja ranta on pääosin moreeni- ja kalliopohjaista metsämaastoa. Rannalla on paljon loma-asuntoja ja aikoinaan järven rannassa toimi Mouhijärven meijeri.[1][2]
Historia
Siilijärven ja Uotsolan kylän nimiä on arveltu alkuperältään saamelaiseksi nimiksi. Siili ei ole suomalainen alkuperäislaji, sillä se saapui Suomeen aikaisintaan 1800-luvulla. Siksi vanhalle Siilinjärvelle on haettu toinen etymologia. Sellainen löytyy siita-, siiti- ja siili- alkuisena sanana merkityksellä pohjoissaameksi siida eli lappalaisten talvikylä tai lapinkylä. Myös Siilinjärven kupeessa oleva Uotsolan taajaman nimi sopii asiayhteyteen, sillä vuosso-, vuotso- ja uotso-alkuiset nimet ovat appelatiivina pohjoissaameksi vuohćću eli kapea, vetinen suo. Nimen säilyminen nykypäiviin voidaan ajatella niin, että maanviljelijät tunsivat rautakaudella tai keskiajalla lappalaisia Mouhijärvellä ja tiesivät paikkojen nimet. Kun viljely alkoi myös Mouhijärvellä, ottivat viljelijät myös käyttöönsä samat nimet.[3]
Lähteet
- ↑ a b c d e Siilijärvi, Sastamala (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
- ↑ a b c d e OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Ympäristöhallinto. Viitattu 1.1.2015.
- ↑ Aikio, Ante: Suomen saamelaisperäisistä paikanninistä, Kotikielenseura