Nykymaailmassa Kahtalammi:stä on tullut yhä tärkeämpi yleishyödyllinen aihe. Tekniikan kehittymisen ja yhteiskunnan muutosten myötä Kahtalammi ei ole kiinnittänyt vain alan asiantuntijoiden vaan myös suuren yleisön huomion. Tästä syystä on ratkaisevan tärkeää syventyä Kahtalammi:n olennaisimpiin näkökohtiin, jotta sen vaikutus voidaan ymmärtää eri alueilla ja yhteyksissä. Tässä artikkelissa perehdymme Kahtalammi:n analyysiin ja tutkimme sen eri ulottuvuuksia ja sen vaikutuksia nykyään. Alkuperäistään sen nykyiseen kehitykseen tarkastelemme, kuinka Kahtalammi on muokannut tapaa, jolla ymmärrämme ympäröivää maailmaa.
Kahtalammi | |
---|---|
Valtiot | Suomi |
Maakunnat | Pirkanmaa |
Kunnat | Nokia |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
Valuma-alue | Kuloveden lähialue (35.135) |
Laskuoja | oja Teernijärveen [1] |
Järvinumero | 35.132.1.010 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 87,7 m [1] |
Pituus | 250 m [1] |
Leveys | 100 m [1] |
Rantaviiva | 0,512 km [2] |
Pinta-ala | 0,01494 km² [2] |
|
Kahtalammi on Pirkanmaalla Nokialla Sotkan lähellä sijaitseva lampi.[1]
Lammen pinta-ala on 1,5 hehtaaria, ja sen pituus on 250 metriä ja leveys 100 metriä. Se on muodostunut samaan maaston painanteeseen kuin Teernijärvi. Lammen rantaviiva on 0,51 kilometriä pitkä ja ranta on pääosin moreeni- ja kalliopohjaista metsämaastoa. Pohjoisrantaan laskeutuu peltomaan rinne ja sen eteläpuollella kulkee valtatie 12, josta lampi näkyy kulkijoille. Lammen ylittää korkeajännitelinja. Rannassa on yksi vapaa-ajan asunto.[1][2]
Järvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Kokemäenjoen alueen (35.1) Kuloveden alueella (35.13), jonka Kuloveden lähialueeseen (35.132) se kuuluu. Lampeen laskee kaksi pelto-ojaa ja sen luusua sijaitsee järven lounaisrannalla, josta saa alkunsa 200 metriä pitkä laskuoja Teernijärveen. Järven vedenpinnan korkeus on 87,7 metriä ja Teernijärvellä 87,1 metriä mpy., joten laskuojalle kertyy pudotusta 0,6 metriä.[2][1][3]
Vuoden 1855−56 Kalmbergin kartastossa lammen nimi kirjoitettiin ”Kahtalampi”. Sen pohjoispuolella on laajat niittymaat ja lammen pohjoisrannassa on torppa.[4] Vuonna 1922 julkaistussa Tampereen seudun taloudellisessa kartassa ovat kaikki niittymaat peltoa [5]. Vuoden 1954 peruskartassa ovat peltomaat samoja kuin edellisessä kartassa. Kartan mukaan etelärannasta on nostettu pehkua. Korkejännitelinja kulkee kartassa lammen yli.[6]