Kanadan Grand Prix 1973

Nykyään Kanadan Grand Prix 1973 on aihe, joka on kiinnittänyt ihmisten huomion kaikkialta maailmasta. Yhteiskuntaan, talouteen ja kulttuuriin kohdistuvan vaikutuksensa ansiosta Kanadan Grand Prix 1973 on herättänyt kasvavaa kiinnostusta sen tutkimukseen ja analysointiin. Kanadan Grand Prix 1973 on jättänyt pysyvän jäljen jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin aina historiallisesta alkuperästään ja sen merkityksestä nykymaailmassa. Tässä artikkelissa tutkimme edelleen Kanadan Grand Prix 1973:n merkitystä ja vaikutusta sekä sen vaikutuksia tulevaisuuteen.

Kanadan Grand Prix 1973 oli Formula 1 -sarjan osakilpailu, joka ajettiin 23. syyskuuta 1973 Mosport Parkin radalla. Kilpailun voitti Peter Revson, jolle voitto oli kauden toinen ja uran viimeinen. Kilpailun aikana yhteensä seitsemän kuljettajaa johti kilpailua.[1]

Kilpailu oli ensimmäinen Formula 1 -kilpailu, jossa käytettiin turva-autoa.[2][3] Turva-autoa ajoi Egbert "Eppie" Wietzes.[3] Turva-auto pysytteli Howden Ganleyn Iso - Marlboron auton edessä, jolloin suurin osa kuskeista ohitti hänet kierroksella.

Tulokset

[4]

Sija Nro Kuljettaja Talli Kierrokset Aika/keskeytys Lähtöruutu Pisteet
1 8 Yhdysvallat Peter Revson McLaren-Ford 80 1:59:04.083 2 9
2 1 Brasilia Emerson Fittipaldi Lotus-Ford 80 1:32.734 5 6
3 17 Yhdistynyt kuningaskunta Jackie Oliver Shadow-Ford 80 34.505 14 4
4 20 Ranska Jean-Pierre Beltoise BRM 80 36.514 16 3
5 5 Yhdistynyt kuningaskunta Jackie Stewart Tyrrell-Ford 79 + 1 krs. 9 2
6 25 Uusi-Seelanti Howden Ganley Iso Marlboro-Ford 79 + 1 krs. 22 1
7 27 Yhdistynyt kuningaskunta James Hunt March-Ford 78 + 2 krs. 15  
8 10 Argentiina Carlos Reutemann Brabham-Ford 78 + 2 krs. 4  
9 23 Yhdistynyt kuningaskunta Mike Hailwood Surtees-Ford 78 + 2 krs. 12  
10 29 Uusi-Seelanti Chris Amon Tyrrell-Ford 77 + 3 krs. 11  
11 11 Brasilia Wilson Fittipaldi Brabham-Ford 77 + 3 krs. 10  
12 9 Saksa Rolf Stommelen Brabham-Ford 76 + 4 krs. 18  
13 7 Uusi-Seelanti Denny Hulme McLaren-Ford 75 + 5 krs. 7  
14 26 Australia Tim Schenken Iso Marlboro-Ford 75 + 5 krs. 24  
15 4 Italia Arturo Merzario Ferrari 75 + 5 krs. 20  
16 12 Yhdistynyt kuningaskunta Graham Hill Shadow-Ford 73 + 7 krs. 17  
17 16 Yhdysvallat George Follmer Shadow-Ford 73 + 7 krs. 13  
18 24 Brasilia Carlos Pace Surtees-Ford 72 + 8 krs. 19  
NC 18 Ranska Jean-Pierre Jarier March-Ford 71 Ei sijoitusta 23  
NC 28 Liechtenstein Rikky von Opel Ensign-Ford 68 Ei sijoitusta 26  
Kesk. 21 Itävalta Niki Lauda BRM 62 Voimansiirto 8  
Kesk. 0 Jody Scheckter McLaren-Ford 32 Onnettomuus 3  
Kesk. 6 Ranska François Cevert Tyrrell-Ford 32 Onnettomuus 6  
Kesk. 15 Yhdistynyt kuningaskunta Mike Beuttler March-Ford 20 Moottori 21  
Kesk. 2 Ruotsi Ronnie Peterson Lotus-Ford 16 Ripustukset 1  
Kesk. 19 Yhdistynyt kuningaskunta Peter Gethin BRM 5 Öljypumppu 25  

Muuta

  • Nopein kierros: Emerson Fittipaldi - 1:15.496
  • Paalupaikka: Emerson Fittipaldi - 1:13.697
  • Jackie Oliver sijoittui kolmanneksi osakilpailussa, mutta kilpailunjärjestäjien ja tuomariston toiminta kaoottisessa osakilpailussa ajanoton osalta aiheutti sekaannusta siitä, jos Oliver oli oikea osakilpailuvoittaja ennen pyörähdyksiään ja kolarointejaan.[5]

Lähteet

  1. Statistics Grands Prix - Lead - The most • STATS F1 www.statsf1.com. Viitattu 20.9.2021.
  2. Ashish Singh: First ever Safety Car in Formula 1 : Rewind to 1973 7.2.2012. Arkistoitu Viitattu 13.1.2023. (englanniksi)
  3. a b Pye, Marcus: Two-time F1 starter and 1981 Trans-Am champion Eppie Wietzes dies F1 News. 11.6.2020. Autosport.com. Viitattu 24.1.2021. (englanniksi)
  4. 1973 Canadian Grand Prix (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. Kanal, Samarth: Schumacher’s comeback and Wurz’s record wait – 10 of the longest gaps between F1 podiums Formula1.com. 17.10.2020. Formula One World Championship Limited. Viitattu 3.5.2021. (englanniksi)