Tämä artikkeli käsittelee aihetta Hirvijärvi (järvi Juupajoella), joka on saanut suuren merkityksen viime vuosina, koska se vaikuttaa yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Kautta historian Hirvijärvi (järvi Juupajoella) on ollut lukuisten tutkimusten ja keskustelujen kohteena, mikä on herättänyt kasvavaa kiinnostusta tutkijoiden, asiantuntijoiden ja suuren yleisön keskuudessa. Tämä artikkeli pyrkii analysoimaan perusteellisesti Hirvijärvi (järvi Juupajoella):n tärkeimpiä näkökohtia tutkimalla sen useita ulottuvuuksia ja sen vaikutusta eri yhteyksissä. Samoin tarkastellaan viimeisintä Hirvijärvi (järvi Juupajoella):een liittyvää tutkimusta, jotta saadaan kattava ja päivitetty näkemys aiheesta. Kriittisen ja reflektoivan lähestymistavan avulla sen on tarkoitus tarjota lukijalle rikastuttava näkökulma, joka auttaa ymmärtämään paremmin Hirvijärvi (järvi Juupajoella):tä ja sen vaikutuksia nyky-yhteiskunnassa.
Hirvijärvi | |
---|---|
Valtiot | Suomi |
Maakunnat | Pirkanmaa |
Kunnat | Juupajoki |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
Valuma-alue | Leppähampaanjoen valuma-alue (35.75) |
Laskujoki | Pajujoki [1] |
Järvinumero | 35.756.1.004 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 114,6 m [1] |
Rantaviiva | 7,233 km [2] |
Pinta-ala | 72,52 ha [2] |
Tilavuus | 0,0049 km³ [3] |
Suurin syvyys | 20,3 m [3] |
Valuma-alue | 55 km² [3] |
Saaria | ei saaria [1] |
|
Hirvijärvi [2][1] on Pirkanmaalla Juupajoen Hirvijärvellä sijaitseva järvi.[2][1]
Järven pinta-ala on 73 hehtaaria ja se on 2,8 kilometriä pitkä ja 450 metriä leveä. Järvellä ei ole kartan mukaan saaria. Se on koillis-lounais-suuntaisena pitkä ja kapea, mutta sen keskellä sijaitseva Kahilanniemi kaventaa sen 100 metriä leveäksi. Sen rantaviivan pituus on 7,2 kilometriä ja järven luoteispuoli on korkeiden mäkien reunustama. Korkeimmat mäet ovat Eskolanmäki, Kuusimäki ja Hirvivuori, jotka kohoavat 65 metrin korkeuteen. Järven lounaispäätä kutsutaan Luhtaanperäksi.[2][1][4]
Järven haja-asutus muodostuu 15 taloudesta, joista neljä tai viisi ovat maatiloja. Rannoille on rakennettu lähes 30 vapaa-ajan asuntoa. Niille tulee tiet yhdystieltä 14299 ja siitä haarautuvilta kyläteiltä.[2][1][4]
Järven vedenlaatua on tutkittu ainakin vuosina 1977, 1987, 1988, 2000 ja 2005. Niiden tulosten mukaan järven ekologinen luokitus on hyvä. Järven veden humuspitoisuus on hieman kohonnut ja samoin ovat veden ravinnepitoisuudet, koska järvi luokitellaan karun ja lievästi rehevöityneen järven tasojen välille. Suuntaus on kuitenkin kohti rehevöitymistä ainakin fosforipitoisuuksien osalta. Tämä aiheuttaa osaltaan lämpötilakerrostuneisuuden vallitsessa alusvedessä happipitoisuuden vähenemistä, kun eliöt hengittävät ja ravinteet kuluttavat happea kemiallisesti. Veden happamuustaso on kohonnut 1970–1980-lukujen tasosta pH 6,2 nykyiseen tasoon pH 6,5. Järven virkistyskelpoisuusluokitus on hyvä.[3]
Järvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alueen (35.7) Leppähampaanjoen valuma-alueella (35.75), jonka Sahajoen valuma-alueeseen (35.756) se kuuluu. Järvi saa pääosan vedestään sen lounaispäähän laskevan Luhtaanjoen valuma-alueelta. Luhtaanjoki tulee Petääjärviltä ja se laskee matkallaan Rautalammin läpi. Koillispäähän laskee Lamminjärvi ja Salkinojaa myöten Muhujärvi. Järven vedenpinnan korkeus on 114,6 metriä mpy. ja sen laskujoki on Pajujoki, joka laskee Pylkinjärveen. Pajujoelle tulee pudotusta 6,4 metriä. Vesireitti jatkuu Pylkinjärven jälkeen sen omalla laskujoella, joka yhtyy Sahajokeen.[2][1]