Tämä artikkeli käsittelee aihetta Routtu, joka on viime aikoina noussut merkityksellisemmäksi sen vaikutuksensa vuoksi useilla aloilla. Ilmestymisestään lähtien Routtu on herättänyt tutkijoiden, asiantuntijoiden ja suuren yleisön kiinnostusta ja synnyttänyt keskustelua ja pohdiskelua sen vaikutuksista. Kattavan analyysin avulla tutkitaan Routtu:een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä sen vaikutukseen nykyiseen yhteiskuntaan. Samoin tarkastellaan tämän ilmiön ympärillä olevia erilaisia näkökulmia ja kantoja, jotta siitä saataisiin täydellinen ja objektiivinen näkemys.
Routtu | |
---|---|
Valtiot | Suomi |
Maakunnat | Pirkanmaa |
Kunnat | Orivesi |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
Valuma-alue | Venehjoen valuma-alue (35.74) |
Laskujoki | oja Iso-Niskaan [1] |
Järvinumero | 35.744.1.007 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 155,8 m [1] |
Rantaviiva | 0,99 km [2] |
Pinta-ala | 3,066 ha [2] |
Saaria | ei saaria [1] |
|
Routtu [2][1] on Pirkanmaalla Oriveden Vitelissä sijaitseva järvi.[2][1]
Järvi on toinen niin sanotuista Routtujärvistä. Sen pinta-ala on 3,1 hehtaaria ja se on 350 metriä pitkä ja 150 metriä leveä. Se sijaitsee Iso-Niskan itäpuolella ja Ylä-Vitelin eteläpuolella Veteläsuon itälaidalla. Järvellä ei ole kartan mukaan saaria ja sen rannat ovat pääasiassa suomaata lukuun ottamatta itärantoja, jotka ovat metsämaata. Sen rantaviivan pituus on 1,0 kilometriä ja ren itärannan tuntumaan on rakennettu kaksi vapaa-ajan asuntoa. Ne kuuluvat Ylä-Vitelin entisen maatilan yhteyteen. Näille tulee tiet Untavalta.[2][1][3]
Järvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alueen (35.7) Venehjoen valuma-alueella (35.74), jonka Enojärven valuma-alueeseen se kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 155,8 metriä mpy. Järveen on johdettu kolme suo-ojaa, joista länteen kaivettu laskee vedet Iso-Nistaan Routtunlammin kautta.[2][1]
Vuoden 1957 peruskartassa näkyy pohjoisrannassa kaksi pientä peltopalstaa, joiden välistä mutkittelee laskuoja Ylä-Viteliin. Nykykartoista tuo oja puuttu, mutta niiden tilalla olevat ojat toimivat uusina laskuojina.[4][5][6][7]