Nykymaailmassa Vähä Arajärvi (Pälkäne) on jatkuvasti kiinnostava ja tärkeä aihe yhteiskunnassa. Olipa se sitten jokapäiväiseen elämään, globaaliin talouteen tai ympäristöön kohdistuva vaikutus, Vähä Arajärvi (Pälkäne) on noussut näkyväksi monilla tutkimuksen ja keskustelun aloilla. Koska kiinnostus Vähä Arajärvi (Pälkäne):tä kohtaan kasvaa jatkuvasti, on tärkeää ymmärtää sen vaikutukset ja seuraukset modernin elämän eri osa-alueilla. Tässä artikkelissa tutkimme Vähä Arajärvi (Pälkäne):n eri puolia ja kuinka sen vaikutus muokkaa maailmaamme.
Vähä Arajärvi | |
---|---|
Valtiot | Suomi |
Maakunnat | Pirkanmaa |
Kunnat | Pälkäne |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
Valuma-alue | Mallasveden ja Pälkäneveden alue (35.71) |
Laskujoki | Pikunojaa Isoon Arajärveen [1] |
Järvinumero | 35.716.1.020 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 98 m [1] |
Rantaviiva | 1,547 km [2] |
Pinta-ala | 8,776 ha [2] |
Saaria | ei saaria [1] |
|
Vähä Arajärvi [2][1] eli Ylimmäinen lähde? on Pirkanmaalla Pälkäneellä Sappeen kylän lähellä sijaitseva järvi, joka sijaitsee Laipanmaan metsäalueella.[2][1]
Järven pinta-ala on 8,8 hehtaaria ja se on 650 metriä pitkä ja 250 metriä leveä. Se sijaitsee Sappeenvuoren läheisyydessä Ylimmäisenvuoren, Järveinmaan ja Jokelanmäen välisessä painaumassa. Järvellä ei ole kartan mukaan saaria. Sen rantaviivan pituus on 1,5 kilometriä ja sen rannat ovat metsämaata. Järven läheisyydessä on sijainnut kaksi maatilaa, ja rannoille on rakennettu viisi vapaa-ajan asuntoa. Niille tulee tiet Sappeen kylältä.[2][1][3]
Järvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alueen (35.7) Mallasveden ja Pälkäneveden alueella (35.71), jonka Sappeenjärvenojan valuma-alueeseen (35.716) se kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 98 metriä mpy. Järven itärantaan tulee Särkijärven laskuoja ja kaakkoisrantaan Syväjärven laskuoja. Järven oma laskuoja Pikunoja lähtee järven luoteispäästä ja laskee 900 metrin päähän Isoon Arajärven Hyyrätinlahteen. Vesireitin vedet jatkavat Ison Arajärven jälkeen Sappeenjärven kautta Pälkäneveden Jouttesselän Hiukonlahteen.[2][1]
Särkijärven laskuojan puronvarsilehdot ovat suojeltuja Särkijärvestä Vähään Arajärveen.[1]
Vuoden 1855−1856 Kalmbergin kartastossa nimettömän järven luoteispäässä sijaitsi torppa (Jokipolvi). Torppia oli Sulunojan varressa kaksi muutakin, ja ojien varret oli raivattu niityiksi. Vuoden 1957 peruskartassa järven koillispuolella sijaitsi maatila (Särkikoski), jonka pellot viettivät Särkijärveen. Tämän maatilan peltoa oli raivattu myös Vähän Arajärven rantaan. Myös Pikunojan laakso oli avointa peltomaata. Tämän maatilan peltotilkku sijaitsi Vähän Arajärven länsirannassa.[4][5][6][7]