Nykymaailmassa Salmijärvi (Kuhmoinen, Myllykylä) on saavuttanut merkittävän merkityksen. Sekä jokapäiväisessä elämässä että eri ammattialoilla Salmijärvi (Kuhmoinen, Myllykylä) on tuottanut huomattavan vaikutuksen. Tämä trendi on herättänyt kiinnostuksen niin asiantuntijoissa kuin faneissakin, jotka haluavat ymmärtää paremmin sen vaikutusta ja ulottuvuutta. Tässä artikkelissa tutkimme Salmijärvi (Kuhmoinen, Myllykylä):een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä ja kehityksestä sen merkitykseen nykyisessä kontekstissa. Yksityiskohtaisen analyysin avulla pyrimme tarjoamaan kattavan kuvan Salmijärvi (Kuhmoinen, Myllykylä):stä ja sen vaikutuksista tämän päivän yhteiskuntaan.
Salmijärvi | |
---|---|
Valtiot | Suomi |
Maakunnat | Pirkanmaa |
Kunnat | Kuhmoinen |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
Valuma-alue | Kukkian reitin valuma-alue (35.78) |
Laskujoki | oja Kukasjärveen [1] |
Järvinumero | 35.784.1.042 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 127,9 m [1] |
Rantaviiva | 1,43 km [2] |
Pinta-ala | 4,512 ha [2] |
Saaria | ei saaria [1] |
|
Salmijärvi[2][1] on Pirkanmaalla Kuhmoisissa sijaitseva järvi.[2][1]
Järven pinta-ala on 4,5 hehtaaria ja se on 550 metriä pitkä ja 150 metriä leveä. Kapea salmi jakaa järven keskeltä länttiseen ja itäiseen järvenosaan. Järvellä ei ole kartan mukaan saaria ja sen rantaviivan pituus on 1,4 kilometriä.[2] Rannat ovat pääosin metsämaata ja järvellä on kolme vapaa-ajan asuntoa.[1][3]
Järvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alueen (35.7) Kukkian reitin valuma-alueella (35.78), jonka Vesijaon valuma-alueeseen (35.784) se kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 127,9 metriä mpy.[2] Sen itäosaan laskee Kolmikourasta tuleva oja. Laskuoja lähtee järven länsipäästä ja laskee 1,5 kilometrin päässä Kukasjärveen. Laskuojan pudotus on 9,8 metriä.[1]
Vuoden 1855−1856 Kalmbergin kartastossa järvi oli merkitty nimettömänä.[4]
Vuoden 1965 peruskartassa järvi oli autio, mutta sen rannoilla oli peltoja.[5] Vuoteen 1985 mennessä järvelle oli rakennettu kaksi taloa ja peltoa oli enää järven länsiosan pohjoisrannalla.[6]