Nykymaailmassa Sulkajärvi (Pälkäne):stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monille ihmisille. Sulkajärvi (Pälkäne) on kiinnittänyt suuren yleisön huomion joko yhteiskunnallisen vaikutuksensa, historiallisen merkityksensä, populaarikulttuurin vaikutuksensa tai minkä tahansa muun näkökohdan vuoksi. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Sulkajärvi (Pälkäne):n monia puolia sen alkuperästä sen vaikutuksiin nykymaailmassa. Tutkimme sen merkitystä eri alueilla sekä sen vaikutuksia yhteiskunnan eri sektoreihin. Lisäksi analysoimme asiantuntijoiden näkökulmia ja erilaisia näkemyksiä Sulkajärvi (Pälkäne):stä, tavoitteenamme tarjota kattava ja rikastuttava näkemys tästä nykypäivän niin tärkeästä aiheesta.
Sulkajärvi | |
---|---|
Valtiot | Suomi |
Maakunnat | Pirkanmaa |
Kunnat | Pälkäne |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
Valuma-alue | Mallasveden ja Pälkäneveden alue (35.71) |
Laskujoki | oja Pieneen Herrailanjärveen [1] |
Järvinumero | 35.714.1.012 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 102,6 m [1] |
Rantaviiva | 3,304 km [2] |
Pinta-ala | 15,24 ha [2] |
Saaria | ei saaria [1] |
|
Sulkajärvi [2][1] on Pirkanmaalla Pälkäneellä sijaitseva järvi.[2][1]
Järven pinta-ala on 15,2 hehtaaria ja se on 1,4 kilometriä pitkä ja 300 metriä leveä. Järvi on viereisen Pälkänevuoren kohdalla kapeimmillaan 30 metriä leveä. Sen lounaispuolella rannat ovat jyrkkiä veteen asti ja mäet kohoavat 40 metrin korkeuteen. Järvellä ei ole kartan mukaan saaria ja sen rantaviivan pituus on 3,3 kilometriä. Järven rannoille on rakennettu yli 10 vapaa-ajan asuntoa. Niille johtaa tiet Tursolan ja Salmentaan väliseltä tieltä. Kansalan raja ohittaa järven luoteispään aivan rannan läheltä.[2][1][3]
Järvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alueen (35.7) Mallasveden ja Pälkäneveden alueella (35.71), jonka Pälkäneveden alueeseen (35.714) se kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 102,6 metriä mpy ja siihen laskee pari lyhyttä metsäojaa. Luoteispäähän laskee suo-oja, joka on samalla Mutajärven laskuoja. Järven laskuoja lähtee luoteispäästä ja Isokorven jälkeen se laskee Pieneen Herrailanjärveen, ja pian sen jälkeen Isoon Herrailanjärveen. Viimeinen osuus tapahtuu Myllyojaa myöten Pälkäneveden Tyrynselkään.[2][1]
Vuoden 1855−1856 Kalmbergin kartastossa järvi oli piirretty autioksi.[4]