Nykyään Pirttijärvi (Orivesi, Puharila) on aihe, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Yhteiskunnan eri osa-alueilla vaikuttamisellaan Pirttijärvi (Orivesi, Puharila) on herättänyt kasvavaa kiinnostusta ja siitä on tullut toistuva keskustelunaihe. Politiikkaan, kulttuuriin, teknologiaan ja jokapäiväiseen elämään kohdistuvan vaikutuksensa perusteella Pirttijärvi (Orivesi, Puharila) on osoittautunut avaintekijäksi tavassa, jolla ihmiset näkevät ympäröivän maailman. Tässä artikkelissa tutkimme Pirttijärvi (Orivesi, Puharila):n perusroolia yhteiskunnassamme ja tutkimme, miten se on kehittynyt ajan myötä.
Pirttijärvi | |
---|---|
Valtiot | Suomi |
Maakunnat | Pirkanmaa |
Kunnat | Orivesi |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
Valuma-alue | Längelmäveden alue (35.72) |
Laskujoki | oja Löytäneenlahteen [1] |
Järvinumero | 35.725.1.002 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 111,7 m [1] |
Rantaviiva | 0,675 km [2] |
Pinta-ala | 2,7 ha [2] |
Saaria | ei saaria [1] |
|
Pirttijärvi [2][1] on Pirkanmaalla Orivedellä Puharilan ja Kuhmoisten Pitkävedenkulman välissä sijaitseva lampi.[2][1]
Lammen pinta-ala on 2,7 hehtaaria ja se on 300 metriä pitkä ja 150 metriä leveä. Se sijaitsee alavalla alueella eikä sillä ole kartan mukaan saaria. Sen rantaviivan pituus on 700 metriä ja sen rannat ovat metsämaata. Lammen lounaispuolella sijaitsee ojitettu Pirttisuo. Sen rannoille on rakennettu kaksi vapaa-ajan asuntoa. Niille tulee tie Puharilan ja Pitkänvedenkulman väliseltä kylätieltä.[2][1][3]
Lampi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alueen (35.7) Längelmäveden alueella (35.72), jonka Västilänjoen valuma-alueeseen (35.725) se kuuluu. Lammen vedenpinnan korkeus on 111,7 metriä mpy. Pirttisuon ojat on johdettu laskuojaan, joka laskee luoteessa Löytäneenlahteen. Kartassa on merkitty nuolella toinenkin oja laskuojaksi [4]. Ei ole tietoa siitä, onko kyseinen oja merkittävä laskuoja.[2][1]
Vuoden 1855−1856 Kalmbergin kartastossa lampi oli piirretty autioksi, mutta eri muotoiseksi. Kartassa ei näkynyt laskuojaa, mutta lammen muodon takia voi ollakin, että se on kaivettu myöhemmin. Laskuojan myötä olisi lammen muotokin muuttunut vedenpinnan laskettua alemmaksi. Tähän viittaisi myös lammen pohjoisosien raivaaminen pelloiksi, jotka näkyvät esimerkiksi vuosien 1965 ja 1986 peruskartoissa. Pellot on myöhemmin metsitetty ja talot purettu.[4][5][6]