Nykymaailmassa Jylisjärvi:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle yhteiskunnalle. Ilmestymisestään lähtien Jylisjärvi on kiinnittänyt sekä asiantuntijoiden että harrastajien huomion ja synnyttänyt jatkuvaa keskustelua sen vaikutuksista, seurauksista ja tulevaisuudesta. Alkuperäistään nykyiseen kehitykseensä Jylisjärvi on jättänyt jälkensä historiaan ja on edelleen jatkuvan tutkimuksen ja keskustelun aihe. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti kaikkia Jylisjärvi:een liittyviä näkökohtia sen perusnäkökohdista sen maailmanlaajuisiin vaikutuksiin.
Jylisjärvi | |
---|---|
Valtiot | Suomi |
Maakunnat | Kanta-Häme |
Kunnat | Janakkala |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
Valuma-alue | Hauhon alue (35.77) |
Laskujoki | oja Jänisjokeen [1] |
Järvinumero | 35.775.1.007 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 129,9 m [1] |
Rantaviiva | 7,938 km [2] |
Pinta-ala | 1,68631 km² [2] |
Saaria | 2 [1] |
|
Jylisjärvi [2][1] on Kanta-Hämeessä Janakkalassa ja Hämeenlinnassa sijaitseva järvi.[2][1]
Järven pinta-ala on 169 hehtaaria eli 1,7 neliökilometriä ja se on 2,1 kilometriä pitkä ja 1,3 kilometriä leveä. Järvellä on kartan mukaan kaksi saarta. Sen rantaviivan pituus on 7,9 kilometriä.[2][1][3]
Järvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alueen (35.7) Hauhon alueella (35.77), jonka Vuolujoen valuma-alueeseen (35.775) se kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 129,9 metriä mpy.[2][1]
Tämä artikkeli on luotu automaattisesti, ja se saattaa sisältää ongelmia, kuten kieliopillisia virheitä tai aiheeseen kuulumattomia kuvia. Artikkelin loi JHokkanenBot -botti. |