Nykymaailmassa Ruutananjärvi:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe yhteiskunnan eri sektoreille. Sen vaikutukset ylittävät rajat ja kattavat sekä henkilökohtaiset että ammatilliset näkökohdat. Ilmestymisestään lähtien Ruutananjärvi on herättänyt loputtomia keskusteluja, jotka ovat lisänneet sen merkitystä ja merkitystä julkisella alueella. Tässä artikkelissa tutkimme Ruutananjärvi:een liittyviä eri näkökohtia ja analysoimme sen vaikutuksia ja laajuutta nykyään. Tutkimalla sen alkuperää, kehitystä ja tulevaisuuden näkymiä pyrimme valaisemaan tätä aihetta, joka on kiinnittänyt niin monien ihmisten huomion ympäri maailmaa.
Ruutananjärvi | |
---|---|
Valtiot | Suomi |
Maakunnat | Pirkanmaa |
Kunnat | Kangasala |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
Valuma-alue | Mallasveden ja Pälkäneveden alue (35.71) |
Laskujoki | Hirvenojaa Roineeseen [1] |
Järvinumero | 35.713.1.017 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 122,9 m [1] |
Rantaviiva | 0,618 km [2] |
Pinta-ala | 2,172 ha [2] |
Saaria | ei saaria [1] |
|
Ruutananjärvi [2][1] on Pirkanmaalla Kangasalla sijaitseva järvi.[2][1]
Järven pinta-ala on 2,2 hehtaaria ja se on 250 metriä pitkä ja 150 metriä leveä. Se sijaitsee Ruutananvuoristossa Koukkurahkan itäpuolella erämaassa. Järvellä ei ole kartan mukaan saaria ja se on autio. Sen rantaviivan pituus on 600 metriä ja sen rannat ovat soistunutta metsämaata.[2][1][3]
Järvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alueen (35.7) Mallasveden ja Pälkäneveden alueella (35.71), jonka Roineen alueeseen (35.713) se kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 122,9 metriä mpy. Järveen on johdettu yksi metsäoja Houkanvuoren suunnalta, mutta sen laskuoja virtaa länteen päin. Se laskee Roineen pohjoisrantaan.[2][1]
Järven tulo-oja on kaivettu peruskartan vuosien 1975 ja 1991 julkaisujen välissä.[4][5][6][7]