Tässä artikkelissa aiomme tutkia Vähäjärvi (Orivesi, Eräslahti):n vaikutusta tämän päivän yhteiskuntaan. Vähäjärvi (Orivesi, Eräslahti) on ollut viime aikoina keskustelun ja keskustelun aiheena, sillä se on synnyttänyt ristiriitaisia mielipiteitä ja herättänyt kiinnostusta laajassa väestössä. Tämän artikkelin aikana analysoimme Vähäjärvi (Orivesi, Eräslahti):een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä sen vaikutukseen päivittäisen elämän eri osa-alueilla. Samoin tarkastelemme erilaisia näkökulmia ja tutkimuksia, jotka valaisevat Vähäjärvi (Orivesi, Eräslahti):tä tavoitteenaan tarjota kattava näkemys tästä nykypäivän niin tärkeästä ilmiöstä.
Vähäjärvi | |
---|---|
Valtiot | Suomi |
Maakunnat | Pirkanmaa |
Kunnat | Orivesi |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
Valuma-alue | Längelmäveden alue (35.72) |
Laskujoki | oja Koljonselkään [1] |
Järvinumero | 35.722.1.009 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 91,9 m [1] |
Rantaviiva | 1,728 km [2] |
Pinta-ala | 7,179 ha [2] |
Saaria | ei saaria [1] |
|
Vähäjärvi [2][1] on Pirkanmaalla Oriveden Eräslahden kylässä sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistöön.[2][1]
Järven pinta-ala on 7,2 hehtaaria ja se on 800 metriä pitkä ja 150 metriä leveä. Se sijaitsee Eräsjärven ja Koljonselän Eräslahden välisessä laaksossa, jonka rannat ovat paikoin jyrkät. Järvellä ei ole kartan mukaan saaria. Sen rantaviivan pituus on 1,7 kilometriä ja sen rannat ovat metsämaata. Järven lähiympäristössä sijaitsee yksi toimiva maatila. Sen rannoille on rakennettu neljä vapaa-ajan asuntoa.[2][1][3]
Järvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alueella (35.7) Längelmäveden alueeseen (35.72), jonka Koljonselän alueeseen (35.722) se kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 91,9 metriä mpy. Siihen laskee Eräsjärveltä Jokioja ja siihen on johdettu etelästä peltomaiden kuivatusoja. Järven laskuoja lähtee sen kaakkoispäästä ja se laskee Koljonselän Koivistonselältä haarautuvaan Eräslahteen.[2][1]
Vanhassa pitäjänkartassa vuodelta 1752 maantie kulki järven kaakkoispään kohdalta ohi. Järven ympäristö vaikutti silloin olevan autio, mutta Eräslahdella sijaitsi mahdollisesti kylä [4]. Vuosien 1957–1986 peruskartoissa alueen viljelytilanne ja asutus ei ole kokenut merkittäviä muutoksia.[5][6][7]