Tässä artikkelissa perehdymme Pettuselkä:n kiehtovaan maailmaan, tutkimme sen eri puolia ja analysoimme sen vaikutuksia eri alueilla. Historiallisesta merkityksestään sen vaikutukseen nykyiseen yhteiskuntaan Pettuselkä on tullut erittäin kiinnostava aihe niin tutkijoille, tutkijoille kuin uteliaillekin. Monitieteisen lähestymistavan avulla käsittelemme sen merkitystä muun muassa tieteen, kulttuurin, tekniikan ja politiikan aloilla. Tarkastelemme myös sen kehitystä ajan myötä ja sen mahdollisuuksia muokata tulevaisuutta. Pettuselkä on erittäin tärkeä aihe, ja olemme innoissamme voidessamme syventyä sen tutkimiseen ja analysointiin tämän artikkelin aikana.
Pettuselkä | |
---|---|
Valtiot | Suomi |
Maakunnat | Pirkanmaa |
Kunnat | Orivesi |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
Valuma-alue | Längelmäveden alue (35.72) |
Laskujoki | oja Koljonselkään [1] |
Järvinumero | 35.722.1.006 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 84,2 m [1] |
Rantaviiva | 1,592 km [2] |
Pinta-ala | 7,936 ha [2] |
Saaria | ei saaria [1] |
|
Pettuselkä [2][1] on Pirkanmaalla Oriveden Kuoppalan pohjoispuolella Koljonkulmalla sijaitseva lampi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistöön.[2][1]
Lammen pinta-ala on 7,9 hehtaaria ja se on 550 metriä pitkä ja 300 metriä leveä. Se sijaitsee Koljonselän rannan tuntumassa niin sanotun Mustasaaren takana. Lammella ei ole kartan mukaan saaria, vaikka se on matala ja vesikasvillisuuden valtaama. Sen rantaviivan pituus on 1,6 kilometriä ja sen rannat ovat suora, joka rajautuu peltopalstoihin. Järven lähiympäristössä sijaitsee kolme maatilaa peltoineen ja jonkin verran haja-asutusta. Sen rantojen läheisyyteen on rakennettu kolme vapaa-ajan asuntoa. Mustasaaren alueella sijaitsee taidekeskus Purnu. Sinne tulee tiet yhdystieltä 14223, joka haarautuu yhdystieltä 3260.[2][1][3]
Lampi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alueella (35.7) Längelmäveden alueeseen (35.72) , jonka Koljonselän alueeseen (35.722) se kuuluu. Lammen vedenpinnan korkeus on 84,2 metriä mpy. Lampeen on johdettu yksi pelto-oja ja sen yhteysoja Koljonselkään sijaitsee sen eteläisellä lahdella.[2][1]
Vuoden 1855−1856 Kalmbergin kartastossa ei Pettuselän lampea vielä ollut olemassa, vaan se muodosti Mustasaaren ja sen kahden seuralaissaaren taakse suojaisan vesialueen, joka kuului Koljonselkään. Kaivannon kanavan tapaturma alensi Längelmäveden ja myös Koljonselän vedenpintaa karkeasti arvioiden pari metriä, jolloin saarten välit mataloituivat. Vaikka tapahtuma sattui vuonna 1830, ovat kartturit voineet kopioida Kalmbergin karttaan tapahtumaa vanhempien karttojen rantaviivan ja siksi tilanne näkyy vielä tästäkin kartasta. Saarten suojassa nykyisen järven rannalla ei ollut asutusta, mutta siellä oli raivattu pieni niitty.[4]
Vuoden 1956 peruskartassa lampi oli lähes täysin kolmen maatilan peltomaiden ympäröimänä. Seuraavassa kartassa viljelyala oli pienetynyt ja Mustaraaren Purnuun ja lounaispuolelle toiselle tilalle oli tuotu runsaasti rakennuksia. Eteläiseen lahteen on nyt merkitty kaivettu oja.[5][6][7]