Tässä artikkelissa perehdymme Iso-Vasu:n kiehtovaan maailmaan, tutkimme sen alkuperää, sen vaikutuksia nyky-yhteiskuntaan ja sen merkitystä läpi historian. Perustamisestaan nykypäivään Iso-Vasu on vaikuttanut merkittävästi elämän eri osa-alueisiin kulttuurista teknologiaan. Analysoimme sen kehitystä ajan myötä sekä haasteita ja kiistoja, joita se on kohdannut koko uransa ajan. Monitieteisen lähestymistavan avulla käsittelemme erilaisia näkökulmia Iso-Vasu:een ja tarjoamme kattavan kuvan sen merkityksestä nykymaailmassa. Tämän artikkelin tarkoituksena on tarjota täydellinen ja rikastuttava katsaus Iso-Vasu:een tarkoituksena syventää sen ymmärrystä ja sen vaikutuksia nykyisyyteen ja tulevaisuuteen.
Iso-Vasu | |
---|---|
Valtiot | Suomi |
Maakunnat | Pirkanmaa |
Kunnat | Orivesi |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
Valuma-alue | Venehjoen valuma-alue (35.74) |
Laskujoki | oja Iso-Miekkaan [1] |
Järvinumero | 35.743.1.022 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 148,5 m [1] |
Rantaviiva | 2,013 km [2] |
Pinta-ala | 6,234 ha [2] |
Saaria | ei saaria [1] |
|
Iso-Vasu [2][1] on Pirkanmaalla Oriveden Untavan sijaitseva järvi.[2][1]
Järven pinta-ala on 6,2 hehtaaria, se on 900 metriä pitkä ja 150 metriä leveä. Järvi on metsäjärvi, jolla ei ole kartan mukaan saaria. Sen rantaviivan pituus on 2,0 kilometriä ja sen rannoilla sijaitsee noin viisi vapaa-ajan asuntoa.[2][1][3]
Järvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alueen (35.7) Venehjoen valuma-alueella (35.74), jonka Taipaleenjoen aluealaosan alueeseen se kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 148,5 metriä mpy. Siihen on johdettu kaksi metsäojaa, mutta myös Pikku-Vasun vedet tulevat siihen. Järven laskuoja on johdettu Vitelin tien ali Iso-Miekkaan.[2][1]