Nykymaailmassa Viitajärvi (Hämeenlinna):stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monenlaisia ihmisiä kohtaan. Alan asiantuntijoista suureen yleisöön Viitajärvi (Hämeenlinna):n merkitystä ei voida aliarvioida. Vuosien varrella Viitajärvi (Hämeenlinna) on ollut keskustelun, tutkimuksen ja analyysin kohteena useissa yhteyksissä, mikä heijastaa sen merkittävää vaikutusta yhteiskunnan eri alueilla. Tässä artikkelissa tutkimme Viitajärvi (Hämeenlinna):n eri puolia ja sen vaikutusta nykymaailmassa tutkimalla sen merkitystä, kehitystä ja sen vaikutuksia nykyisyyteen ja tulevaisuuteen.
Viitajärvi | |
---|---|
Valtiot | Suomi |
Maakunnat | Kanta-Häme |
Kunnat | Hämeenlinna |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
Valuma-alue | Kukkian reitin valuma-alue (35.78) |
Laskujoki | oja Niemisojaan [1] |
Järvinumero | 35.787.1.008 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 143,4 m [1] |
Rantaviiva | 0,57 km [2] |
Pinta-ala | 1,673 ha [2] |
Saaria | ei saaria [1] |
|
Viitajärvi [2][1] on Kanta-Hämeessä Hämeenlinnassa sijaitseva järvi.[2][1]
Järven pinta-ala on 1,7 hehtaaria ja se on 200 metriä pitkä ja 150 metriä leveä. Se sijaitsee loivassa painanteessa, jossa järvi on kaikilta rannoiltaan soistunut. Järvellä ei ole kartan mukaan saaria ja se on autio. Sen rantaviivan pituus on 550 metriä. Järven kaakkoisrannan lähelle tulee samasta metsäautotieltä kaksi tienhaaraa. Lyhyt osuus järven pohjoisrannasta kuuluu Evon retkeilyalueeseen.[2][1][3]
Järvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alueen (35.7) Kukkian reitin valuma-alueella (35.78), jonka Ekojärven valuma-alueeseen (35.787) se kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 143,4 metriä mpy. Järven aikaisempi laskuoja ei enää ole käytössä, vaan kartassa järven pohjoispuolelle on kaivettu metsäoja, joka vie suolta vedet Niemisojaan toista reittiä.[2][1]
Vuoden 1855−1856 Kalmbergin kartastossa on järvi piirretty karttaan autiona järvenä, jossa ei ole myöskään raivattu niittymaata talviheinän tuottamiseksi [4]. Vuoden 1965 peruskartassa on järvi täysin luonnontilassa siinä mielessä, ettei sen ympärillä ole ojitettuja metsiä eikä järveen ole johdettu ojia. Ensimmäiset metsäautotiet ylettyvät vasta seudun suurille järville, mutta seuraavassa vuoden 1984 kartassa metsäseudun tieverkko on jo valmiina. Silloin tulee jo järven etelärantaan tie. Myöhemmin on rantasuolle kaivettu kuivatusoja.[5][6]