Tässä artikkelissa aiomme sukeltaa Haapajärvi (Kangasala):n kiehtovaan maailmaan. Haapajärvi (Kangasala) on herättänyt miljoonien ihmisten huomion eri puolilla maailmaa sen alkuperästä nykypäivän merkitykseen. Tutkimme sen kohokohtia, kiistanalaisia vaikutuksia ja sitä, miten se on kehittynyt ajan myötä. Haapajärvi (Kangasala) on laaja ja monipuolinen aihe, joten tarkastelemme erilaisia näkökulmia ja keskeisiä näkökohtia tarjotaksemme täydellisen ja rikastuttavan vision. Haapajärvi (Kangasala) on epäilemättä jättänyt historiaan lähtemättömän jäljen yhteiskunnallisesta vaikutuksestaan sen vaikutuksiin eri aloilla, ja tämä artikkeli pyrkii paljastamaan kaikki sen mysteerit ja antamaan meille mahdollisuuden ymmärtää paremmin sen merkitystä.
Haapajärvi | |
---|---|
Valtiot | Suomi |
Maakunnat | Pirkanmaa |
Kunnat | Kangasala |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
Valuma-alue | Mallasveden ja Pälkäneveden alue (35.71) |
Laskujoki | oja Roineeseen [1] |
Järvinumero | 35.713.1.005 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 100,6 m [1] |
Rantaviiva | 1,086 km [2] |
Pinta-ala | 3,13 ha [2] |
Saaria | ei saaria [1] |
|
Haapajärvi [2][1] on Pirkanmaalla Kangasalla Kuohenmaalla sijaitseva järvi.[2][1]
Järven pinta-ala on 3,1 hehtaaria ja se on 450 metriä pitkä ja 100 metriä leveä. Sen etelärinteet ovat jyrkkiä ja pohjoiset rannat alavaa mata. Järvellä ei ole kartan mukaan saaria. Sen rantaviivan pituus on 1,1 kilometriä ja sen rannat ovat metsämaata. Lännessä sijaitsee maatila, mutta muuten järven rannat ovat autiot..[2][1][3]
Järvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alueen (35.7) Mallasveden ja Pälkäneveden alueella (35.71), jonka Roineen alueeseen (35.713) se kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 100,6 metriä mpy. Siihen laske entisiä pelto-ojia metsämaalta. Järven itäpäästä alkaa laskujoki, joka virtaa alajuoksulla peltomaiden läpi Roineen Haapalahden Eteläistenperään.[2][1]
Vuoden 1855−1856 Kalmbergin kartastossa Haapajärvi oli autio, mutta sen pohjoisrannat oli raivattu niityksi. Vuoden 1953 peruskartassa järven länsipuoli oli laajaa yhtenäistä peltomaata, joka on nykyään osittain metsitetty.[4][5][6][7][8][9]